maanantai 14. toukokuuta 2018

Reittien teko alkoi


Kevät vaihtuikin kertarytinällä kesäksi, ja hiki valuu sekä kotipihoilla että metsäpoluilla. Luontoreittien raivaaminen on alkanut, ja ensimmäiset talkoot pidettiin Ylimmäisen muinaisrannan reitillä. Hienoa päästä vihdoin tositoimiin! Talkooporukalla maastossa ihmeteltiin, että tässä sitä nyt ollaan tekemässä sitä, mistä on pitkään puhuttu. Ensimmäisissä talkoissa päästiin vielä melko helpolla, sillä reitin alkuosuudella ei ole isomman raivauksen tarvetta. Tiheikköön sukelletaan sitten seuraavissa talkoissa ensi torstaina ja sunnuntaina - tervetuloa mukaan! Tiedossa on edelleen oksien karsimista, pienten puiden kaatoa sekä aiemmin kaadettujen pienten puunrunkojen nostelua pois polun pohjalta. Torstain 17.5. talkoot alkavat klo 17, sunnuntain 20.5. klo 14.

Maastoon on ilmestynyt myös väliaikaisia reittimerkintöjä, eli puihin sidottuja kuitunauhoja. Niiden avulla haetaan lopullista polun linjaa, joka jonkin verran elää raivaamisen myötä. Talkoissa yritämme tehdä väylää siihen, missä kulku tuntuu luontevalta, ja tietysti myös mahdollisimman elämykselliseltä. Muinaisrannan reitillä kuljetaan myös läpi melko tiheän puuston - sen varrella voi vaikkapa tuumata sitä, millainen ero on hoidetulla ja hoitamattomalla metsällä.
Säät ovat suosineet maastotöitä. Metsässä on kuiva kulkea, eikä itikoita ole vielä riesaksi. 

Kaarina raivaushommissa.

Nyt saa talloa!

Jos et ehdi mukaan talkoisiin, voit antaa panoksesi reitin valmistumiseen myös sinulle sopivaan aikaan. Nimittäin voit ilmoittautua polun pohjan tamppausavuksi, ja ihan vain yksinkertaisesti käydä tallomassa polun pohjaa kävelemällä sitä edestakaisin. Ilmoittaudu kuitenkin minulle tai Kaarinalle, niin saat ohjeet kulkua sekä talkootuntien kirjaamista varten.

Tamppausavuksi olemme saaneet myös Vihdin Kameraseuran, joka tuli tutustumaan Laihuen reitille helatorstain aattona. Samalla kertaa paitsi tampattiin polun pohjaa, otettiin valokuvia tulevaa luontoreittiesitettäkin varten. Vihtijärvi oli muutamalle kameraseuralaiselle ihan uusi alue. Seuraavan kerran kameraseura vierailee kylällä toukokuun lopulla, silloin liikutaan muinaisrannan maisemissa Ylimmäisillä.
Laihuen eteläpuolella kaadettiin metsää hiljattain, ja uusia maaston muotoja tuli esiin. Tällä reitillä ei ole pitkiä tampattavia osuuksia, sillä olemassa olevaa polkua hyödynnetään pitkälti. 
Kaunista lampea ja siellä uiskentelevia telkkiä kameraseuralaiset jäivät kuvailemaan pidemmäksi aikaa. 

Kuivin kengin Rokokalliolle

Pihat ja polut -hankkeen aikana tehdään myös pieniä pätkiä pitkospuita. Rokokalliolle johtavan polun alkupäässä on totuttu loikkimaan mudassa, mutta ei enää kauaa! Pitkospuita tehdään reitille Avoimet kylät -päivänä lauantaina 9. kesäkuuta. Kyseessä on luontokurssin teemakerta, jolla siis opetellaan tekemään pitkoksia ohjaajan johdolla. Erä- ja luontoalan kouluttaja Antti Tähkäpää tulee neuvomaan kädestä pitäen, miten lehtikuusilankut asetellaan ja kiinnitetään pitkospuiksi märälle osuudelle. Tervetuloa mukaan kesäkuisena lauantaina klo 9 alkaen!
Antin kanssa mittaamassa pitkososuuden pituutta Rokokallion juurella. Märkä on ollut tänä keväänä hyvin märkä! Sen sai Anttikin tuntea, kun vajosi pohjetta myöten mutaan.

Reittihankkeen rahoituksesta puolet on talkootyötä. Tervetuloa mukaan osallistumaan reittien tekoon sillä tavalla, joka sinulle sopii! Mitä näistä sinä haluaisit tai voisit tehdä?

- kasvillisuuden raivaus (seuraavat talkoot to 17.5. klo 17 ja su 20.5. klo 14 - tätä voi tehdä myös omalla ajalla, kunhan ilmoitat halukkuutesi, niin katsotaan paikka ja ohjeet läpi ensin)
- reittimerkintöjen teko
- polun pohjan tamppaaminen
- talkoomuonitus
- valokuvaus
- pitkospuiden teko (sekä la 9.6. että myöhemmin)
- opasteiden pystytys

Helteistä toukokuuta kaikille!



torstai 19. huhtikuuta 2018

Kevät keikkuen tulevi

Vaikka kulunut talvi on ollut kertakaikkiaan mahtava, tuntuu hienolta että kevät on vihdoin täällä! Jäät ovat aivan viime päivinä tummentuneet huomattavasti ja näsiä on aloittelemassa kukintaa. Talvi on kulunut Vahvistuva Vihtijärvi -hankkeen osalta hiljaisuudesta huolimatta työntäyteisenä - suunnittelu, tiedonhaku ja kirjoittaminen ovat vieneet aikaa.

Jää ei enää väristä päätellen kauaa peitä Alimmaisen laineita. Koulun mäellä on näsiä, Vihdin nimikkokasvi, aloittelemassa kukintaa. Kun näet tällaisen kaunokaisen, nuuhkaise voimakasta tuoksua ja ihastele kevään varhaista kukkijaa, mutta älä koske. Näsiä on myrkyllinen.


Luontokurssi avaa silmiä katsomaan ja kokemaan luontoa uudella tavalla

Luontokurssia on tämän vuoden aikana pidetty kolme kertaa. Kuun vaikutuksesta luontoon kuultiin helmikuun alussa ja pöllöretkellä käytiin maaliskuun alussa. Pöllöretkestä ei kyläuutista kirjoitettu, mutta reissu oli silti vaikuttava. Kylmänä, tyynenä täysikuun iltana 2.3.2018 teimme kolmen auton kolonnana lenkin jo aiemmin hyväksi havaituilla pöllöpaikoilla Ylimmäistentiellä, Haavistossa, Riuttarannassa sekä Hiiskulassa. Viirupöllö antoi kuulua itsestään parissakin eri paikassa, mutta muuten viivästynyt kevät veti linnut vielä aika hiljaiseksi. Retken annin johdosta olen ainakin minä kuunnellut illan ääniä lämpimämpien ilmojen tultua entistä tarkemmalla korvalla. Pöllöt ovat kyllä kiehtovia luontokappaleita – vai mitä sanotte tyypeistä, jotka kuulon avulla löytävät talviravintonsa paksunkin hangen alta?! Ilokseni huomasin viime viikolla, että huhuu: lehtopöllö liikkuu ainakin Nybackan tienoolla, huhuili kaveriaan ja vartioi reviiriään vielä myöhään illalla.

Huhtikuun luontokurssin aiheena olivat liikkuminen luonnossa sekä villiyrtit. Mukava joukko kyläläisiä oli valmis oppimaan sauvakävelyn saloja ja saimme innostavan tietoiskun aivan lähiaikoina esiin tulevista villiyrteistä: nokkonen, horsma ja vuohenputki nousevat maasta taas aivan eri valossa. Tästä oppisi mielellään lisääkin. Villiyrtit ovat suurelle osalle meistä vielä valitettavan tuntemattomia, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa vitamiinien kerääminen ihan kotioven läheisyydestä.

Seuraava luontokurssin tilaisuus esittelee myös luonnossa liikkumisen eri muotoja. Jos jäät ovat lähteneet 16.5. mennessä, perehdytään inkkarikanootilla eli avokanootilla melomiseen. Seuraa ilmoittelua Vihtijärven kotisivuilla ja Facebookin Vihtijärvi -ryhmässä. Mukaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia, joten ole tarkkana!

Talvi oli hyvää suunnittelu- ja kirjoittamisaikaa

Talven aikana on etenkin Heli suunnitellut ja naputellut ahkerasti sekä aivan pian alkavan Pihat ja Polut -hankkeen avulla rahoitettavien luontoreittien opasteiden sisältöä ja tekstejä, että tulevien kotisivujen luontokohdetietopankin kohdetietoja. Vihtijärveltä ja sen luonnosta löytyy todella hienoja paikkoja, joista saamme koottua tietoa tulevasta tietopankista. Tietopankin nimi tulee ilmeisesti löytymään uusituilta sivuilta nimellä Paikat ja Tarinat. Totesimme nimittäin, että pelkkä luontokohde on vähän harhaanjohtava ilmaisu, koska myös ihmisen muokkaamat paikat tarinoineen kuuluvat kylän mielenkiintoisiin kohteisiin.
Koteihin syksyllä jaettava reittiesite teksteineen ja kuvineen on sekin alkanut hiljalleen muotoutua. Uskomme ja toivomme, että siitä tulee jälleen yksi kodeissa ja kesämökeillä ahkerasti käytetty omasta ympäristöstämme kertova opus.

Hämärät talvipäivät ovat myös oivallisia ideointiin. Ideoita on välillä vyörynyt aivan liiankin kanssa, mutta mielestämme parhaat esittelemme kevään ja kesän aikana. Yhdestä ideasta vinkkaan heti: alahan katselemaan ympäristöäsi "sillä silmällä" ja pidä kamera matkassa. Kohta alkaa valokuvien metsästys!

Kesä ja kesätyöntekijät – tuskin maltamme odottaa!

Kyläyhdistys palkkaa tulevana kesänä neljä kylän nuorta kesätöihin ja näin käytännön kautta pyrimme tukemaan paikallisten nuorten työllistymistä. Rahkeet palkkaamiseen löytyivät kunnan myöntämistä kesäseteleistä sekä Osuuspankin Kesäduuni -projektin kautta. Luvassa on ainakin ilmoitustaulujen putsausta, uimarannan kunnostusta ja luontoreittien tekemistä. Odotamme innolla uusia työkavereitamme!

Yrittäjien ”pukkaamiseen” ja yhteistyöhön on hankkeen voimin yrityskehittäjän kylävierailun lisäksi innostettu käymään yksinyrittäjien illassa Nummelassa (jossa kylän yrittäjiä kävikin autolastillinen) sekä tarjoamalla viestintäkoulutusta  Pikkuisen Parempi Kylä -hankkeen avulla. Enemmänkin olisimme toivoneet Somesoppa -viestintäkoulutukseen osallistujia, mutta ehkäpä tuon kymmenen hengen porukka onkin ihan sopivan ketterä kokoonpano oppimaan yhdessä uutta.


Tässä suunnitellaan Vihtijärven kylän viestinnän suuntia, keinoja ja eri sävyjä. "Hyvä tuppaa tuleen, vaikkei täysiä yrittäiskään", sanoo vanha vihtijärveläinen sananlasku, eikö?

Menivätkö hankkeet sekaisin? Lopputulos on kuitenkin tärkein.

Myös tulevan suunnittelemiseen ja aikataulutukseen on panostettu.  Kun kyläyhdistyksellä on nyt neljä hanketta meneillään, on aikataulutus osoittautunut ihan tärkeäksi hommaksi. Hankkeet menevät helposti sekaisin, mutta tässä vielä pieni selvennys eri hankkeista ja siitä mitä niiden avulla tehdään. 

  1. Pihat ja Polut -hankkeen avulla meidän on mahdollista toteuttaa suunnitelluista luontoreiteistä kolme. Tämä tapahtuu tämän kevään sekä tulevan kesän ja syksyn aikana. Tähän tarvitsemme kyläläisten apua, joten seuraa ilmoitteluamme kyläsivuilla ja Facebookin Vihtijärvi -ryhmässä. Luvassa on mukavaa tekemistä toivottavasti suurella joukolla.
  2. LIVE2 -hankkeen tuella on hankittu kylälle defibrillaattori eli sydäniskuri sekä koulutuspaketti deffan käyttöön sekä ensiapuun (Nummituvalla to 7.6.2018 klo 17-21). Lisäksi luvassa on ennaltaehkäisyyn liittyvää tietoutta verenpaineesta sekä  lääketieteen tulevaisuuden tuulista. LIVE2 rahoittaa myös kylätalon käytettävyyden parantamista eli AV-laitehankintaa, kylätalon akustiikan parantamista sekä vinttikomeron eristäminen kalustevarastoksi. Näin saamme myös lisätilaa kylätalolle vaikkapa pienen hyvinvointihuoneen verran. Kävisitkö sinä vaikkapa jalkahoidossa vähän useammin jos se olisi mahdollista kotinurkilla? Tässäkin hankkeessa talkootyöllä on tärkeä rooli; ehtisitkö jossain vaiheessa timpurin apumieheksi?
  3. Pikkuisen Parempi Kylä -hanke taas rahoittaa uudistettavia vihtijarvi.fi -nettisivuja. Lisäksi sen avulla saamme viestintäkoulutusta nettisivujen aktiivisille sisällöntuottajille ja toivottavasti lisää väkeä Mediatiimiin. Koulutusta markkinoitiin aktiivisesti kylän yhdistyksille sekä yrittäjille. Tungosta ei varsinaisesti ole, joten joku vielä ehtii mukaan oppimaan, puolet viestintäkoulutuksesta on vielä edessä päin. Kerro kiinnostuksestasi  Kaarinalle:  kaarina.pullinen(at)vihtijarvi.fi tai 044 2760 004.
Tältä näyttää kylän uusi sydäniskuri. Lisätietoa seuraa kylälehden välissä sekä yhdistetyssä käyttö- ja ensiapukoulutuksessa Nummituvalla torstaina 7.6. klo 17-21. Tilaisuus on kyläläisille avoin, tervetuloa!

Hanketyön yksi tärkeä aspekti rahoittavalle osapuolelle on tietysti tiedottaminen. Olemmekin menossa Ykkösakselin hankemessuille Suomusjärvelle lauantaina 28.4. kertomaan kaikesta, mitä Vihtijärvellä on hankkeiden avulla saatu aikaan. Lista ei ole aivan lyhyt ja julkistamme sen luonnollisesti myös Vihtijärven kyläsivuilla.

Seuraava yleisöetappi hankerintamalla on siis pian julkistettava valokuviin liittyvä asia. Seuraa kyläsivujen uutisia, tapahtumailmoituksia sekä tapahtumakalenteria ja osallistu myös muihin kylän tapahtumiin! Hankekoorinaattorit valmistelevat vielä hetken ennen yhteisten talkoiden aloittamista luontoreittien parissa. 





perjantai 19. tammikuuta 2018

Mysteerejä maastossa ja taivaalla

Ykkösakselista kantautui hyviä uutisia joulukuussa. Paikallislehdistäkin olette jo saaneet lukea, että Vihtijärven kyläyhdistys sai rahoituksen kolmen luontoreitin rakentamista varten. Nyt siis kääritään hihat!

Hetken aikaa pitää kuitenkin odotella kevättä, jotta päästään kunnolla tekemään. Talven aikana onkin hyvää aikaa viilata esimerkiksi aloitustaulujen ja kohdeopasteiden tekstit valmiiksi.

Ensinnäkin reiteille pitäisi keksiä nimet! Hyvä nimi lienee sopivan lyhyt ja ytimekäs, reittiä kuvaava ja sille houkutteleva. Ehdotuksia saa lähettää minulle tai Kaarinalle.

Kyläläisten apua tarvittaisiin myös muutaman mysteerin selvittämiseen. Mikä on esimerkiksi muinaisrannan kivikon yli laskeutuva vaijeri? Jos tiedät siitä jotakin, vedäthän meitä hihasta!
 
Vaijeri putkahtaa esiin maasta, nousee tolppaan...
... ja laskeutuu tolpasta vapaasti alas kivikkoon ja rinnettä alas.
Sähköyhtiö Caruna ei tunnusta vaijeria omakseen. Myös tien toisella puolella olevan ns. linkkitornin hallinnoija on tutkinut asiaa, ja todennut ettei vaijeri ole heidän.
Vaijeri on maannut maastossa pitkään - vuosikaudet. Tietääkö joku, kuka vaijerin on aikoinaan asentanut ja mistä syystä? Onko sillä joku tehtävä edelleen? Mikäli se osoittautuu turhaksi, olisi se hienoa saada pois maastosta. Muinaisen meren rannalla se riitelee maiseman kanssa, vai mitä tuumaat?

Olemme ihmetelleet myös kivimuodostelmaa Munamäen itäpuolella, hieman Rokokalliolle johtavan metsäautotien pohjoispuolella. Tässä kuva siitäkin:

Suurin kivenlohkare on lähes metrin korkuinen, joten sen siirtely ei ole ollut ihan pieni homma. Joku näyttää pitäneen myös tulia kivenkolossa. Paikka sijaitsee kallioisella aukealla.

Jos tiedät jotakin tästä kivimuodostelmasta, meitäkin kiinnostaisi sen tarina. Ei kuitenkaan sekoiteta tätä ns. kolmen kylän rajapyykkiin, joka sijaitsee ihan lähellä Munamäen korkeimmalla kohdalla. Se on vähän saman tyyppinen, mutta siis eri muodostelma.

Aiemmin kyselimme myös, mitä kyläläiset mahtavat muistaa Rokokallion laella sijainneesta kolmiomittaustornista. Se on ollut paikoillaan vielä 1960-luvulla, ja joku muistelikin jo kiipeilleensä siinä lapsena. Onko sinulla jotain muistoja tornista? Keräisimme niitä mielellämme yksiin kansiin.

Hankeinfoa, kahvittelua ja keskustelua kuusta

Tulethan tapaamaan meitä kylätalolle sunnuntaina 4.2.! Tiedossa on mukava iltapäivä, jonka aikana on mahdollisuus tutustua tuleviin luontoreitteihin kartalla sekä keskustella kaikesta muustakin hankkeeseen liittyvästä. Tarkoituksemme ei ole luennoida tai pitää tylsää powerpoint-esitystä, vaan olla paikalla keskustelemassa hankkeen tuoreimmista kuulumisista ja vastailla mahdollisiin kysymyksiin. Kahvia ja pullaa on tarjolla vapaaehtoista kahvimaksua vastaan.

Tämän ns. hankeinfon jälkeen paikalle saapuu Anne Pöyhönen luennoimaan kuun vaikutuksista luonnossa. Luontokurssi siis palailee pieneltä talvitauolta tämän mystisen aiheen myötä. Uskokoon ken haluaa, mutta kuun kierrolla sanotaan olevan vaikutusta esimerkiksi siihen, milloin kannattaa tehdä kylvöt tai kaataa rakennuspuut. Anne on nainen ylakuu.com -sivuston takana, ja häneltä kuulemme sitten sunnuntaina paljon mielenkiintoista. Tervetuloa paikalle innostumaan, saamaan vahvistusta omille havainnoillesi, tai laittamaan mahdollinen skeptisyytesi koetukselle!
Ilmoittauduthan luontokurssille ennakkoon puhelimitse 044 2760 001 tai sähköpostilla heli.einesalo@vihtijarvi.fi Anne on äänessä klo 16 alkaen.

Mukavaa, lumista päivää ja uudenkuun aikaa!

torstai 23. marraskuuta 2017

Yhtä askelta edempänä

Hiiskulan uudessa konttorissa koettiin pieniä ilon hetkiä, kun viime viikolla pääsimme yhteen hankkeemme päämääristä. Maanomistajasopimus kolmen luontoreitin perustamista varten allekirjoitettiin kartanon sekä kyläyhdistyksen välillä.

Päädyimme lopulta sopimukseen vain yhden maanomistajan kanssa, sillä se tuntui selkeästi hallittavalta vaihtoehdolta yhdistykselle, joka toimii pääosin vapaaehtoispohjalta. Ja tokihan on myönnettävä, että kylän hienoimmat luontoalueet ovat tämän kylämme suurimman maanomistajan hallussa. Hienoa, että Hiiskulan kartano oli valmis yhteistyöhön tässäkin tärkeässä asiassa. 

Kartanon kanssa on tehty hedelmällistä yhteistyötä monesti aiemminkin. Tuoreimpana on muistissa se, miten kartanon myöntämä koroton laina tarjosi kyläyhdistykselle mahdollisuuden säilyttää koulutoiminta kylällä vuodesta 2009 lähtien. Jos palataan ajassa kauas historiaan, huomaamme, että Hiiskula on itse asiassa mahdollistanut koko koulutoiminnan alkamisen Vihtijärvellä vuonna 1895.
Vanhemmat kyläläiset muistavat myös, mikä oli kartanon rooli esimerkiksi hautausmaan perustamisessa 1940-luvulla. Yksi tämän päivän esimerkki hyvästä yhteistyöstä on myös se, että kyläyhdistys saa pitää kesäkirpputoria Hiiskulan omistamassa Kylänpään talossa. Ja se, että näin joulun alla kokoonnutaan kylän yhteiseen puurojuhlaan kartanon tunnelmalliseen Yli-Seppään.

Yhteistyö siis jatkuu nyt uudella tavalla. Vihtijärven luonnossa ja Hiiskulan mailla on toki retkeilty jokamiehen oikeuksin aina, mutta merkityt reitit madaltavat entisestään luontoon lähtemisen kynnystä, myös uusille kyläläisille. Hienoa, että saamme tämän toteuttaa!
Maanomistajalle tehtiin useita reittiehdotuksia kylän eri puolille. Toteutettavaksi valikoituneet reitit sijaitsevat Laihue-lammen ympäristössä, Ylimmäisen muinaisrannalla sekä Rokokallion-Munamäen alueella. 

Syksyn viimeisellä maastokartoitusretkellä marraskuun alussa oli jo hieman lunta maassa.

Reittien toteuttamiseen (käytännössä viittoihin, merkintöihin ja opastauluihin) kyläyhdistys on hakenut investointirahaa Ykkösakseli ry:n Pihat ja polut -hankkeesta. Joulukuun aikana pitäisi selvitä, saako hankkeemme rahoituksen. Mikäli päätös on myönteinen, pääsemme toteuttamaan reittejä maastoon ensi vuonna. Jännää!


ps. Keräämme tietoa reittien varrella olevista kohteista. Mitä sinä tiedät esimerkiksi Rokokallion laella sijainneesta kolmiomittaustornista?
                                                                             


torstai 24. elokuuta 2017

Juustoa yrittäjän eväsvoileivälle

Nyt tarkennetaan yrittäjyyteen

Kun Vihdin kunnan yritysrekisteriin antaa hakusanaksi postinumeromme 03790, antaa se peräti neljänkymmenen kahden (42) yrityksen luettelon. Vihtijärvellä asuu 20-64-vuotiaita 2016 tilastotietojen mukaan 297 henkilöä, joten prosentuaalisesti lähes 15 % kylän työikäisistä on yrittäjiä. "Aika suuri prosentti", totesi Vihdin yrityskehittäjä Kristiina Salo. Niin minustakin. Eivätkä edes kaikki Vihtijärven yrittäjät löydy tuosta luettelosta.

Vahvistuva Vihtijärvi -hankkeen tavoitteisiin kuuluu vahvistaa paikallista työllistymistä. Kuka työllistää? No yritykset.

Muutama vuosi sitten kehittämishankkeen puitteissa järjestettiin Vihtijärveläisille yrittäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille yritysilta kylätalolla. Silloin kunnasta oli mukana yrityskehittäjä Otto Härkönen ja Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Pertti Salovaara (lue juttu tästä linkistä).  

Kunta ja Vihdin yrittäjät järjestävät tämän tästä tilaisuuksia erilaisiin aihepiireihin liittyen. Tilaisuudet ovat yleensä Nummelassa tai muualla kunnassa ja täytyy myöntää, että ainakin itselleni kynnys jo matkan takia tuntuu vähän korkealta.

Lokakuussa, tarkemmin keskiviikkona 11.10. klo 18.30 olemme kutsuneet kylätalolle vieraaksemme noin vuosi sitten Vihdissä työnsä aloittaneen yrityskehittäjä Kristiina Salon.


Kristiinasta oli mukava juttu Vihdin uutisissa 26.8.2016 (kuva Maria Aittoniemi), lue juttu tästä linkistä.

Näin alkuun ideana olisi ihan vaan tutustua Kristiinaan ja oman kylän yrittäjiin, ehkä haarukoida myös vähän yhteistyömahdollisuuksia. Kristiina tulee esittäytymään ja kertomaan asioita toivomustemme mukaan. Nyt siis on tilaisuus kertoa, mikä aihepiiri kiinnostaisi.


Koulutus Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyydestä on alkamassa

Uudenmaan kylät ry järjestää yhteistyössä Helsingin yliopiston, Ruralia-instituutin, Pellervon, MTK:n, Vihdin kunnan ja Maaseutuverkoston kanssa syys-lokakuussa koulutusta nimikkeellä Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys. Aiheena on yhteisetu-osuuskunta. Tässä linkki kutsuun ja lisätietoa.

Aion osallistua koulutukseen, tuletko mukaan? Soittele 044 2760 001 tai laita sähköpostia kaarina.pullinen(at)vihtijarvi.fi, niin annan lisätietoja.

Vielä sana nuorista

Viime keväänä oli tarjolla 13 vuotta täyttäneille kylän ja naapurikylien nuorille 4H-yhdistyksen Ajokortti työelämään-koulutusta. Tarpeeksi osallistujia ei valitettavasti kurssille ilmoittautunut, mutta tilanne nuorisotyöllisyyden osalta näyttää Vihtijärvellä kuitenkin tietojeni mukaan hyvältä. Yksi kylän nuorista on perustanut 4H-yrityksen ja peräti kahdeksan kylän nuorta sai kesällä 2017 kesätyöpaikan Hiiskulasta. Hakijoita oli kyllä enemmänkin, joten jos yritykselläsi on mahdollisuutta palkata nuorta henkilöä kesätöihin ensi kesänä edes viikoksi tai kahdeksi, niin mahtavaa! Uskoisin, että hakijoita löytyy. Talven/kevään aikana on suunnitteilla tietopaketti nuoren henkilön palkkaamisesta ja mikäli mahdollista, yritetään pyöräyttää vielä työelämäkoulutusta nuorisolle ensi kevään aikana.

Tammikuun blogikirjoituksessa pohditaan syitä siihen, miksi nuorten pitäisi päästä kokemaan työelämätuulia jo aikaisessa vaiheessa.

Kuulemiin taas ja kuulaita syyspäiviä sekä hyvää sadonkorjuuta metsästä ja puutarhasta!

torstai 15. kesäkuuta 2017

Näin naapurissa

Ideoinnin tueksi piipahdimme katsomassa, miten naapuripitäjässä Lopella on toteutettu luontoreittejä. Valitsimme varsinaiseksi kohteeksi Iso-Melkuttimen reitin, joka lienee monelle tuttu.  Iso-Melkutin on kaunis järvi kivenheiton päässä Räyskälän lentokentästä. Sen ympäri vaihtelevassa maastossa kiertää polku, jolle tulee mittaa kuutisen kilometriä. Järvimaisema on sykähdyttävän kaunis.

Olemme omissa reittisuunnitelmissamme siinä vaiheessa, että pohdimme erityisesti opasteita. Millaiset kyltit olisivat parhaat? Niiden tulisi olla riittävän informatiiviset, mutta yksinkertaiset. Materiaalin tulisi sopia luontoon - olla näkyvää, muttei pompata silmille. Toivomme löytävämme ratkaisun, jonka voisi toteuttaa täysin luonnonmateriaalein, mutta sen tulisi silti olla kestävä. Mission impossible? 


 
Maalitäplät puissa kuluvat ajan myötä ja puun pinnan eläessä. Iso-Melkuttimen ympäri kulkeva reitti on myöhemmin merkitty neliön muotoisilla merkeillä, jotka on naulattu kiinni puihin. Tätä tapaa näkee aika usein luontoreiteillä, vaikkakin rinnalle on tullut myös komposiittitolppia ja qr-kooditettuja lätkiä.

Iso-Melkutin kyllä tarjoaa kaikkea sitä, mitä retkeilijä voi toivoa. Vaihtelevaa maastoa, upeita näkymiä järvelle sekä monta houkuttelevaa taukopaikkaa. Reitti on melko tiuhaan merkitty, joten eksymistä ei tarvitse pelätä. Kuulemma reittimerkintöjä pitäisi olla niin tiuhassa, että seuraava merkki on koko ajan näkyvissä. Sellaisiakin reittejä olen kulkenut, joissa on tullut tunne että melkein kädestä pitäen talutetaan. Kultainen keskitie lienee tässäkin sopivin. 
Yksi asia on kuitenkin selvä: maasto pysyy ehjimpänä, kun kulkijoille on osoitettu selvä väylä mistä mennä. Sama koskee tulentekoa ja yöpymistä. Kun nuotion teolle on osoitettu selvä, turvalliseksi rakennettu paikka, ei tule tarvetta poltella tulia ihan missä sattuu. Tämä seikka palvelee siis sekä retkeilijää että maanomistajaa. 

Tuplalaavulla kelpaa käristellä eväitä.


Iso-Melkutin on tunnettu erityisen kirkkaasta vedestä, ja sitä se todella oli! Ei ihme, että paikka on sukeltajien suosima. Ympäri järveä oli myös upeita, matalia hiekkapohjaisia rantoja uimiseen.

Piipahdimme hiljattain myös Nuuksiossa katsomassa, miten siellä on toteutettu eräs esteetön reitti. Olisipa hienoa, jos Vihtijärvelläkin voisi olla yksi, edes lyhytkin, esteetön luontoreitti. Sitä pitkin voisivat kulkea vanhukset, liikuntaesteiset tai vaikkapa lapsiperheet rattaineen. Suuri osa Vihtijärven hienoimmista luontokohteista sijaitsee melko korkealla, ja siten vaikeasti saavutettavissa mikäli liikkuminen on hankalaa.
Esteettömyys on kyllä jo vaativampi juttu, ja vaatii usein isompia pohjatöitä ja erilaisia rakenteita. Kaltevuuden pitää pysyä tietyissä rajoissa, polun pinnan oltava tasainen,  leveyttäkin pitää olla. Tarkoituksenamme on kuitenkin toteuttaa luontoreitit siten, että maastoon kajotaan mahdollisimman vähän. Mutta ehkäpä esteetön pätkä voisi olla lyhyempi luontopolku paikassa, joka jo luontaisesti on tasainen, ja jossa ei alun pitäenkään tarvitsisi suurempia raivailla? Yksi ajatus tähänkin on muhimassa, ja toivomme kovasti että se toteutuu.




Esteetön Maahisenkierros on jo aikamoinen baana. 
Talkooporukallakin kävimme taas maastoreissulla. Tämä oli toinen yhteinen kartoitusretkemme oman kylän luontokohteisiin. Piipahdimme katsomassa Tuliskalliota, joka sijaitsee Vihtijärven eteläisemmässä osassa. Hiiskulan entinen metsänhoitaja Heikki Kivistö muisteli aiemmin, että Tuliskallio on joskus ollut kylän nuorten kokoontumispaikka. Kuulemma siellä on ollut joku hieno keinukin silloin, tosin sellaisesta emme löytäneet enää merkkejä. Tällaisia hienoja avokallioita on kylällä useita muitakin. Harmillista kyllä, hienot jäkäläiset kalliot ovat nopeasti pilalla jos siellä aletaan kulkea usein. Pitkospuita voisi ehkä sellaiselle reitinpätkälle ajatella, mutta lienee tyyris ratkaisu. Tutkimisen arvoinen kuitenkin.
Tuliskalliolta koukkasimme takaisin Kurikanjärven kautta. 

Iloista porukkaa Tuliskalliolla. Pieni sade ei haitannut, ja keli oli mukavan raikas pienelle retkelle. Kuva: Leena Weiste.



Maastoretket kylän eri luontokohteisiin jatkuvat. Porukalla oli halua lähteä yhdessä vielä ainakin Ylimmäisten muinaisrannalle ja Iso-Kairin maisemiin. Ilmoitathan Helille (044 2760 001), mikäli haluat liittyä joukkoon!

Ps. Luontokurssin järjestämä luolaretki Rokokalliolle oli superkiva! Siitäkin on tulossa uutista piakkoin. Luontokurssin syksyn teemat ovat vielä avoinna, ja ideoita otetaan mielellään vastaan.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Oman kylän aarteita penkomassa

Toukokuisena iltana suuntasimme pienellä porukalla retkelle Komiharjulle. Minun ja Kaarinan lisäksi mukana oli henkilöitä, jotka olivat kyläkyselyssä ilmoittautuneet talkoolaisiksi luontoreittien maastokartoitukseen. Vedimme hihasta myös muita, joiden tiesimme olevan luonnosta kiinnostuneita.

Retken varsinaisena tarkoituksena oli käydä katsomassa miltä Komin ja Valkealammen välinen maasto näyttää. Kartan mukaan alueelta löytyy melkoinen kivikko, ja monelta aluetta tuntevalta olimmekin jo kuulleet, että kyseessä on erityisen hieno pirunpelto. Ja sitä se todella oli.

Komiharjun kivimuodostelma on todella laaja. 

Lähdimme matkaan Komilammen lounaispuolelta, ja edelleen lammen itärannoilta kohti koillista ja Valkealampea. Mukava, selkeä polku, joka kaartelee metsässä ulottuen paikoin myös Mustalammin maisemiin.

Komi


Valkealammella nautimme maisemasta ja söimme eväitä. Kartalta hahmottelimme, mitä reittiä kulkisimme takaisin lähtöpaikalle. Tarkoitus oli löytää Komiharjun pirunpelto ja kävellä sieltä Komin pohjoisrantaa takaisin. Reittivalinta ei ehkä alkutaipaleen osalta ollut ihan helppo, mutta kivikossa loikkiminen palkitsi taivaltajan. Pienen koukkauksen jälkeen löysimme laajan kivikon, jonka edessä ihmisolento tuntui pieneltä. Vau. Ei ihme, että geologian tutkimuskeskuskin on tähän paikkaan perehtynyt, ja alue on nostettu esiin myös Salpausselkien geopark-hankkeen yhteydessä.

Matka pirunpellolta kohti Komia eteni paikoin hyvin karussa maastossa. Lapin maisemat kävivät mielessä. Siellä täällä risteili kapeita eläinten tallomia polkuja. Loppumatka kuljettiin Komin pohjoispuolen rantapolkua pitkin.


Jälkeen päin mietimme, että kylläpä kannatti lähteä matkaan! Vielä kun löytäisimme helpomman reitin pirunpellolle, jotta mahdollisimman moni voisi sen kokea. Pohdimme, pitäisikö ehkä kuitenkin koukata kivikon pohjoispuolelta. Tänne pitää palata vielä.

Seuraavaksi kaavailemme retkeä aivan kylän eteläosiin. Jos haluat lähteä mukaan, ilmoittaudu Helille! Kartoitukset ovat vapaamuotoisia, rentoja kävelyretkiä kylän eri luontokohteisiin. Jos aihe kiinnostaa, aloita vaikka lukemalla läpi Vihtijärven luontoselvitys. Siellä on listattu eri tavoin arvokkaita tai mielenkiintoisia paikkoja kylän alueelta.

ps. Olethan jo tutustunut viime viikolla jaettuun kylä- ja turvallisuussuunnitelmaan?